Close

Se kesä oli kuuma kaikkialla

Se kesä oli kuuma kaikkialla Se kesä oli kuuma kaikkialla Se kesä oli kuuma kaikkialla Se kesä oli kuuma kaikkialla Se kesä oli kuuma kaikkialla

20/09/2018 By In matkalla, onnellisuus, rakkaus, runous

Ennennäkemätön sammaleisten kukkuloiden täplittämä maa
avautuu siipien alla

Alamaa
Näyttää menninkäisten kodilta

Multa oli rakkaus karkuteillä
Se häivähteli here and there
Sydämen kohdalla tuntui heikko virta
Olin lakannut samaistumasta tunteisiini jo ajat sitten
Tasamaa
Mutta valehtelisin jos väittäisin olevani pelosta vapaa

Aavoilla kanervanummilla löydän kuuman tuulen alta tilan,
jossa levätä vapaana ja irti
Hiljaisuus on ainoa musiikki, jota haluan enää kuunnella
Toipuen menneestä ja tulevasta
Pohjoinen ylämaa – minun piti tulla sinuun
Kävellä ne mailit nummillasi, jotta saattaisin loppuun
Käännän selkäni Cullodenille viimeisen kerran
Jokin irtoaa minusta
Väreilen

Pohjoinen pääkaupunki
Siirsit palikoita kartallani
Palautit minut tarinani keskushenkilöksi, sytytit hehkun
Rakkaus ei ole tunne
Se on valo, jota kohti haparoimme
Askellan taas vakaammin
Kannan helähtelyä rinnassani
Kiitos A. Sinä olit alku, joku muu on jatkumo
Olin lakannut välittämästä, kun ilmestyit tuuliselle huipulle ja palautit mut järkiini
Toiveet – ne oli esitetty jo ajat sitten. Nyt alkoi taas tapahtua

Laskukiidossa Barcelonaan, pää Skotlannissa
Tämä matka on välilasku matkojen lomaan. Pysähtyminen helteeseen
Asettelen ajatuksen uudelleen, kalibroin mielen
Luottamuksen on oltava kirkkaalla tavalla huojumaton

Tällaisena aamuna Guinardossa
Matkan varrella Gran Vista
Hikoilin jo aurinkorasvat pois
Halusin päästä ylös, kaikkein ylimmäs
Sinne missä näen 360-asteen silmin
Kuinka kaupunki allani kurottaa juuriaan vuosisadasta toiseen
Kasvan sen mukana uudessa ajassa
Kaupunki on pysynyt paikoillaan kolhusta toiseen, niin minäkin
Ei meitä voida koskaan murtaa kokonaan. Vedetään aina Fenixit.

Maailman laidalla heilutan varpaita tyhjän päällä
Kaikkeus on ainaisen metamorfoosin kourissa
Kävelen aivan loputtomasti kunnes löydän sut
Ennen pitkää tulet vastaan joko suoralla tai mutkan takaa

Sama pysähtynyt helle Helsingissä
Olen avannut kotini ovet ja ikkunat lintujen tulla
Vedenkantamana kuulen uusia ääniä
Vapaus minussa aiheuttaa levollisuutta
Uudenlaisten todellisuuksien avartuessa olen onnellinen hulluudestani, tinkimättömyydestäni
Tänne asti on tultu

Otin sisäiseen kuvaan mukaan senkin, jonka näkeminen vielä tuottaa vaikeuksia
Vasta nyt olen tehnyt voitavani.

Jaa: Twitter | Facebook | Google+ | Pinterest

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

< >
Close